フィンランド語と日本語


フィンランド語は、ウラル(URALI)言語です。日本語と同じなのです。言葉の響き、音節、フレーズ、全てにおいてです。その証拠にフィンランド人が話す英語は、日本人が話すカタカナ英語と同じに聞こえます。また日本語を知らないフィンランド人が、日本語を話すと、日本語に聞こえます。フィンランド語を知らない日本人が、フィンランド語を話すと、フィンランド語に聞こえるのです。まさに、農耕民族の表伯の民族であり、それらは音楽にも現れております。


フィンランド歌曲のリズム


フィンランド歌曲は、ヨーロッパの伝統的音楽とは大きく違います。ヨーロッパの有名な音楽は、ゲルマン、スラブ、ラテンの音楽です。4拍目の裏をためて1拍目に持っていくような抑揚があるのがヨーロッパの音楽です。しかし古来の日本人・農耕民族は、表拍の民族です。畑を耕す農耕民族は、裏拍を感じることができなくて、音楽教育機関で何年も勉強するのです。


しかしながらフィンランド歌曲は純粋なフン族の流れのウラル(URALI)民族音楽です。100パーセント純潔なURALIの血が流れている作曲家はシベリウスではなく特に、キルピネン、アーレ・メリカントなどです。


これは、どういう意味かというと、シベリウスはスウェーデン系ゲルマン音楽です。シベリウス以外の作曲家メリカント、キルピネン、それらの曲を突きつけていくと、全てウラル特有の表拍です。厳密には、4拍子の曲でしたら、1拍目と3拍目に、(特に3拍が)表拍アクセントがかかります。
ウラル歌曲は、裏拍を感じる必要が特にありません。


余談ですが、現地のドイツ人、フランス人、ロシア人、ポーランド人に、フィンランド歌曲を演奏させた経験がありますが不自然でした。自信とプライドに満ち溢れた彼らたちは、まっすぐ歌うことができません。思わず抑揚がついてしまうのです。抑揚をつけることがクラシック音楽という考え方を、一度、打破しないと難しいのですが、それでもヨーロッパ民族の彼らたちは表拍ができません。なぜか微妙に裏拍が、くっついてきてしまうのです。しかし日本人は、日本人が持つそのままのDNAをやればいいのです。そのままの民族の血を音楽の中で生かせばいいだけなのです。日本人には簡単です。


バルト3国で、ノルウェー、スウェーデンは、ゲルマン民族です。
フィンランドだけが、日本と同じウラル(URALI)民族なのです。



Suomen ja japanin kielet


Suomi on uralilainen kieli, kuten on myös japanin kieli. Kielen sointi ja tavutus, fraasit - kaikki on samanlaista. Tämän todistaa myös suomalaisten puhuma englanti, joka kuulostaa samantyyliseltä kuin japanilaisten ääntämänä. Suomalaiset osaavat ensi yrittämällä ääntää japania, ja samoin japanilaiset suomea. Voidaan puhua maanviljelijäkansoista, joiden kielissä painotus on alussa. Tämä näkyy myös musiikissa.


Suomalaisen laulun rytmi


Suomalaiset laulut ovat täysin erilaisia kuin perinteiset eurooppalaiset laulut. Tunnettu eurooppalainen musiikki on germaani-, slaavi- tai lationoperäistä. Brahmsin musiikissa siirrytään ensimmäiseen tahtiin ylläpitäen neljännen tahdin loppua. Mutta japanilaiset ovat ovat vanha maanviljelijäkansa ja painotus sekä rytmitys ovat alussa. Kun eurooppalaisessa rytmityksessä ei tunnu etupainotusta, täytyy esim. Brahmsin rytmitystä opiskella vuosikausia.
Sen sijaan suomalaiset laulut ovat rehellistä uralilaista kansanmusiikkia. Sibelius ei ole täysin puhdasta uralilaista musiikkia, sen sijaan uralin veri virtaa puhtaimmillaan esim. Kilpsen ja Aarre Merikannon lauluissa. Tämä johtuu Sibeliuksen ruotsinkielisestä (germaaniesta) taustasta, mutta muut säveltäjät ovat puhtaan uralilaisia. Karkeasti tarkastellen, Merikannon ja Kilpisen kaikki teokset ovat maatalouskansalle tyypillieti etupainotteisesti rytmitetty. 4 tahdin lauluissa paino on ensimmäisellä ja kolmannella tahdilla (erityisesti kolmannella). Uralilaisissa lauluissa ei tarvi tuntea takapainotusta, ja jos painotus menee loppupuolelle, tuntuu oudolta.


Olen kuullut paikan päällä saksalaisten, ranskalaisten, venäläisten ja puolalaisten esittäminä suomalaista musiikkia, mutta usein se on kuulostanut epäluonnolliselta. He pursuavat itseluottamusta, mutta eivät pysty laulamaan suoraan, ja huomaamattaan muuttavat intonaatiota. Täytyy päästä eroon ajatuksesta, että klassisessa musiikissa täytyisi olla voimakkaita intonaatioita, mutta se on vaikeaa, ja usein alkuosan painotus ei onnistu. Hiuksenhienosti, alkupainotus saattaa liimautua yhteen. Sen sijaan, japanilaisilta alkupainotus onnistuu luonnollisesti harjoittelemattakin. Voi antaa vain oman kansallisen verensä, dna:nsa virrata lauluissa luonnollisesti. Japanilaisille se on helppoa.


Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat germaanisia. Vain suomalaiset ovat samaa uralilaista kansaa japanilaisten kanssa.