遥かな旅の果てに
青い星で私は生まれた
生まれた意味も
生きる意味も
夢も知らず
幾つもの河を渡り
この海にさまよい来た
私に失うものはない
晴れて穏やかな風が吹いていた
やがて黒い雲が来て 海面(うみも)を薄墨色に変え
風が吹き 雨が来た
私の命拾う人はいない
天が光り
海は泣き叫んでいた
夕暮れの海は美しく輝き
光が生まれた
朝陽が大地を照らすように
歌が凍えた世界を溶かす
美しい愛の暦を貴方と重ね育てた
歌たちを 人々が歌う声が風に乗って聴こえ
貴方と私が夢に見た新しい世界が生まれて
今、美しい花を 咲かせました
この星を平和と愛で満たして行く
歌よ 永遠に
消えずにいて欲しい
Olen matkustanut paljon, ja kierrellyt niin Euroopan kuin Aasiankin maita. Keski-Euroopassa on vanha kulttuuri, ja kaikilla mailla on oma viehätyksensä. Suomi on Euroopan laitamilla, idän ja lännen välissä, ja Suomella on erityinen paikka sydämessäni. Suomalainen musiikki alunperin sytytti minussa kipinän joka johdatti minut muusikon uralle. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa alusta lähtien olen tuntenut oloni kotoisaksi. Suomen kieli soi korvissani kauniisti – intonaatio ja nuotti ovat lähellä japania, ja suomalainen lyriikka kuulostaa tutulta ja kotoisalta. Tunteet, ujous, hienotunteisuus, ovat samanlaisia – melankoliset melodiat kuulostavat tutulta. Mutta Suomi on kaukana Japanista, kulttuuri, kieli ja tavat ovat erilaisia, mutta silti niin samanlaisia. Suomi tuo sydämeeni kotoisan, lämpimän tunteen.
